Historiaa

Särkisalmelle perustettiin metsästysseura Kisapirtillä pidetyssä kokouksessa uudenvuoden päivänä 1954. Koolle kutsuja oli metsäteknikko Onni Pulkkinen ja tilaisuuteen oli saapunut 12 asiasta kiinnostunutta särkisalmelaista. Johtokunta valitsi ensimmäiseksi puheenjohtajakseen Veikko Tiaisen.

2.5.1954 pidettiin ensimmäinen vuosikokous, jossa todettiin seuran alueen laajentuneen naapurikylien puolelle, ja sen vuoksi myös johtokunnan kokoonpanoa muutettiin vastaamaan uutta tilannetta.

Uusittu johtokunta kokoontui järjestäytymiskokoukseensa 5.6.1954 ja puheenjohtajaksi valittiin maisteri Mauno J. Jantunen, joka näin aloitti 20 vuotta kestäneen puheenjohtajakautensa.

Varapuheenjohtajaksi tuli Veikko Tiainen, sihteeriksi Onni Pulkkinen ja rahastonhoitajaksi Reino Soikkeli sekä metsästyksenvalvojaksi Eino Pitkänen.

Seuran rekisteröinti muodostui varsin mielenkiintoiseksi, koska perustavasta kokouksesta oli kulunut jo lähes puoli vuotta ja rekisteriin se olisi pitänyt ilmoittaa viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Johtokunta laati omissa nimissään uuden perustamisasiakirjan ja se, sekä jo aiemmin hyväksytyt säännöt lähetettiin yhdistysrekisteriin, jossa 1 0.8.1 954 seura merkittiin yhdistysrekisteriin numerolla 65 644. Pääasiallinen syy metsästysseuramme perustamiseen oli mielenkiinto hirvijahtien järjestämiseen myös Särkisalmella, niin kuin Savikummussa ja Tarvaslammella oli jo tapahtunut vuotta aiemmin. Hirvijahtihan edellytti melkoisen suurta yhtenäistä aluetta, eikä sellaista ollut paikkakunnalla kellään omistuksessa. Metsästykseen haluttiin myös järjestystä sekä kurinalaisuutta ja aivan alusta alkaen on myös riistanhoito kuulunut seuran toimintaan.

Jäsenmäärän kehitys on ollut nousujohteista: Perustavassa kokouksessa oli läsnä 12 jäsentä ja sen vuoden lopussa liittyneitä oli jo 25 miestä. Siitä se vuosien saatossa on pikku hiljaa kivunnut toiselle sadalle. Viimeisien 10 vuoden ajan jäsenmäärä on vaihdellut 125 kahta puolta. Vuokrattujen metsästysmaiden ala on sekin kasvanut ilahduttavasti. Ensimmäisen toimintavuoden päättyessä seuralla oli aluetta noin 4.000 hehtaaria ja siitä se kasvoi jatkuvasti, kun maanomistajat alkoivat käsittää, että on myös heidän etunsa mukaista luovuttaa metsästysoikeus järjestäytyneen metsästysseuran hoitoon. Niinpä jo vuonna 1963 seuran alue oli ennätyssuuri , noin 8.900 hehtaaria. Vuosikymmenen lopulla maa-alue pieneni kun naapurikylään perustettiin Tarvaspohjan Erä ja taas uudelleen itälaidalta, kun perustettiin Rautalahden Erä. Tällä hetkellä seuralla on vuokrattuna metsästysmaita noin 7.000 hehtaaria noin 300 maanomistajalta.

Taloudellisessa mielessä hirvijahti on ollut seuran toiminnoista kaikkein tärkein. Myös Särkisalmella painotus on sen suuntainen, sillä joka syksyisten hirvijahtien kokonaistulos kaikkine sivuvaikutuksineen on niin mittava, ettei mikään muu metsästyksen sektori pääse lähellekään sitä.

Vuonna 1954 Särkisalmen hirviseurueessa oli jahtimiehiä 11 ja heille oli myönnetty kolmen aikuisen hirven kaatoluvat, jotka kaikki tulivat käytettyä. Siitä hirviporukan jäsenmäärä alkoi lisääntyä rinnan kaatolupien runsastumisen kanssa. Niinpä vuosikymmenen lopulla rikottiin 20 jahtimiehen raja ja 1960-luvulla päästiin jo yli 30 metsästäjän. 1970-luvun puoliväliin tultaessa hirvimiehiä oli jo yli 50 ja huippulukema löytyy 1980-luvun alkupuolelta, jolloin kaikkiaan 60 miestä oli tavoittelemassa ennätyssuureksi kasvaneen hirvikannan harventamista. Sittemmin lupamäärät ovat taas pienentyneet ja se on vaikuttanut näköjään myös hirviseurueen kokoon, sillä vuosituhannen vaihteen kahta puolta hirvimiesten lukumäärä on vakiintunut lähes 50:ksi.

Edellä olevasta selviää, että Särkisalmen metsästysseurassa hirvien jahtaamiseen on osallistunut miltei puolet seuran jäsenistä. Koska ajoittain oli melloista painetta hirviseurueeseen, jouduttiin jo melko pian asettamaan määrättyjä ehtoja uusille tulijoille ja ne ovat pääpiirteissaan voimassa edelleen.

Yhteistyötä Särkisalmen seudun Metsästysyhdistys ry. on harjoittanut koko toimintakautensa ajan monilla eri tahoilla ja eri toimintasektoreilla. Jäsenenä seura on Vanhan Parikkalan alueen Riistanhoitoyhdistyksessä, Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirissä sekä Kennelliiton Kymen piirissä ja niiden kautta on yhteys valtakunnallisiin järjestöihin.

SSMY toimii Parikkalan RHY:n alueella